perjantai, 18. heinäkuu 2008

Älä puhu liikaa (läh: Google)

Kerran, kauniina aamuna, innostunut metsänkiertäjä mies löysi matkallaan pääkallon. Rauhallisesti hän nosti sen käsilleen ja kysyi hiljaa itsekseen "Mitä sinä raukka parka olet tehnyt, kun kaulasi on katkaistu?". "Puhuin liikaa" kallo vastaa miehen äimistykseksi.

Luonnollisesti mies säikähtää ja lähtee juoksemaan kylään, missä kertoo kaikille löytäneensä puhuvan pääkallon. Kun kukaan ei usko häntä, ehdottaa mies että jos kallo ei puhu saisivat kyläläiset katkaista hänen kaulansa. Tähän ehdotukseen kyläläiset suostuvat, hakevat terävän miekan ja lähtevät miehen saattelemina metsään.

Kallon löydyttyä, mies nostaa sen taas käsilleen ja kysyy "Mitä sinä raukka parka olet tehnyt, kun kaulasi on katkaistu?". Mutta kallo pysyy vaiti. Kyläläiset vetävät jo miekan tuppeesta, mutta suostuvat antamaan miehelle vielä yhden mahdolisuuden. Mies esittää saman kysymyksen, mutta kallo pysyy yhä hiljaa, ja ennen kuin mies ehtii edes anella armoa, kyläläiset katkaisevat hänen kaulansa.

Miehen pää vierii kallon viereen ja kun kyläläiset ovat viimein lähteneet, kallo kysyy mieheltä "Mitä sinä raukka parka teit, kun kaulasi katkaistiin?" johon mies vastaa  "PUHUIN LIIKAA!"

maanantai, 14. heinäkuu 2008

Vaimon piilopaikka

Matti oli löytänyt elämänsä rakkauden ja mennyt naimisiin. Häät olivat suuret ja komeat, halusihan Matti kaikkien tietävän uskomattomasta onnestaan.

Illalla, kun kakku kahvit oli jo nautittu ja suurin osa vieraista oli lähtenyt omille teilleen, mietittiin mitä vielä tehtäisiin. Kukaan paikalla olijoista ei tahtonut vielä lopettaa juhlimista. lopulta eräs vieraista ehdotti piiloleikkiä. Näin tehtiiin, sulhanen alkoi laskea ja muut menivät piiloihin. Matti löysi yhden vieraan kaapista, yhden puutarhasta, jne. Mutta hän ei millään löytänyt viimeistä leikkijää, vasta vihittyä vaimoaan. Lopulta vieraatkin alkoivat jo huolestua ja yhtyivät etsintään, mutta tyttöä ei löytynyt. Lopulta ruvettiin puhumaan että hän olisi tullut katumapäälle ja karannut leikin turvin. Vuodet kuluivat, asia unohtui. Matti ei ymmärtänyt miksi hänen vaimonsa olisi lähtenyt ja tappoi itsensä.

Talo oli tyhjillään vuosikaudet, kunnes eräs vastavihitty aviopari osti sen, halvalla kun saivat. Pari päätti viedä vintillä olevat romut kaatopaikalle, taulut, pöydät ja vanha kaappi. Kun kaveri porukka nosti kaapin viedäkseen sen romulavalle, he kompastuivat rappusissa ja kaappi levähti auki. Sen sisällä oli naisen luuranko joka oli pukeutunut häämekkoon. Kaapin oven sisä puolella oli myös viesti jossa luki: haahaa, ettepäs löytäneet minua !

tiistai, 12. helmikuu 2008

Saunan isäntä

Eräänä pimeänä iltana muuan maan kiertäjä etsii paikka jonne jäädä yöksi, sää kun näytti huononemaan päin. Ikävä kyllä kukaan ei tahtonut ottaa "ryysyläistä" tahrimaan vuoteitaan ja sanoivat ettei ole tilaa. Lopulta kulkuri löysi erään maatalon jolla oli hyvä maine, ja hänet otettiinkin sisälle.

Talon isäntä kertoi että ainoa vapaana oleva huone on saunan pikku vierasvara, mutta siellä kummittelisi. Kummituksiin kun mies ei uskonut, hän naurahti ja sanoi sen kelpaavan paremmin kuin hyvin. Emäntä petasi miehelle vuoteen ja pian kaikki menivätkin maate.

Nukuttuaan jo jonkin aikaa, kulkuri kuulee kovan äänen. Puoli unessa hän ei ymmärrä kuka puhuu ja pyytää toistamaan, silloin hän näkee suuren hehkuvan pään suoraan yläpuolellaan. "Kysyin, kuka on tämän talon isäntä!" pää huutaa. Kulkuri vielä puoli unisena vastaa kovalla äänellä "olkoon kuka hyvänsä isäntä, mutta minä täällä nyt nukun!"

Pää katselee hetken kulkuria vihaisena ja toteaa "no ole sinä sitten isäntä minä lähden, ei täällä kahta isäntää tarvita!" ja lähtee katon läpi sellaisella voimalla että vie puolet mukanaan.

Aamulla isäntä palaa katsomaan kulkuria ja huomaa katon "mitä täällä on tapahtunut?" isäntä kysyy hämmillään. "Ai, se teidän kummituksenne ei tainnut pitää vieraista" kulkuri toteaa ja lähtee jatkamaan matkaansa eikä hänestä tai "saunan isännstä" enää sen koommin kuultu.

maanantai, 4. helmikuu 2008

Emännän kiitokset

Eräässä maatalossa, asui emäntä joka oli nuukkuuden esikuva. Joka päivä muutama kerjäläinen kävisi kyselemässä muutamaa leivän kanikkaa rinnan alle, mutta aina emäntä kieltäytyi vastaten että, ruoka riittäisi hädin tuskin asukkaille itselleen ja lisäksi pitää ruokkia siat. Kerjäläisten onneksi, talon piika salaa luovutti heille pieniä määriä ruokaa, ja sai joka kerta suuret kiitokset

 

Muutaman vuoden kuluttua emäntä kuoli ja piika jatkoi ruuan jakamista nyt isompina määrinä. Eräänä päivänä, piika kuuli meteliä sikalasta ja juoksi katsomaan josko sinne olisi päässyt kettu. Saapuessaan sikalaan, piika näkee kuinka siat ovat kaikki yhdessä nurkassa, uskaltamatta syödä palaakaan. Tämä tapahtui useamman päivän aikana, minkä seurauksena siat laihtuivat luuviuluiksi.

 

Piika kutsui paikalle papin, joka huomasi syöttökaukalolla olennon, jonka tunnisti entiseksi entiseksi emännäksi. Pappi saapui piian luo ja sanoo että emännällä on hänelle asiaa. Emäntä nousee ylös ja lausuu piialle "Muistatko kuinka sinä jaoit ruokaa kerjäläisille minun kieltäytyessäni ja kuinka sait aina kiitosta?"

Piika vastasi muistavansa kyllä nuo ajat. Emäntä lausui piialle "Etkö voisi antaa muutamaa niistä kiitoksista minulle, kun niitä tuonpuoleisessa kovasti jo tarvitsisin" Tähän piika vastaa "Ota emäntä vaikka kaikki, kyllä minä niitä lisää ehdin vielä kerätä."

Tämän lausuttuaan emäntä katosi, ja pian siatkin palautuivat entisiin mittoihinsa.

maanantai, 4. helmikuu 2008

Kuolema kyydissä

Ajellessaan pimeää maantietä mies huomaa nuoren naisen, jolla kädet ja jalat olivat piilossa, tien reunalla. Ohjeiden vastaisesti hän ottaa naisen, joka esittäytyy Melanieksi,  kyytiin ja lupaa kuskata tämän minne hyvänsä kunhan saisi juttuseuraa.

Ajettuaan muutaman kilometrin, nainen pyytää miestä pysähtymään seuraavalle huoltamolle käydäkseen vessassa, mies päättää juoda kahvin ja täyttää tankin. Juotuaan noin kaksi kuppia kahvia ja poltettuaan kolme savuketta, nainen palaa wc:stä kädet ja jalat yhä piilossa. Matka jatkuu tavalliseen tapaan, mies juttelee niitä näitä naisen katsellessa ulos ikkunasta, välillä hymäisten.

Juuri kun mies vilkaisee naista, peura hyppää auton eteen, minkä seurauksena auto kierii ojaan. Mies herää seuraavana aamuna sairaalasta, vahvasti siteissä ja yrittää saada tietoa naisen olotilasta. Lääkärit väittävät ettei autossa, tai sen ypäristössä ollut merkkiäkään kyseisestä naisesta, ja ihmettelevät miten mies itse selvisi.

Muutaman päivän kuluttua mies kotiutetaan, ja elämä palaa normaaliin uomaansa. Eräänä iltana, jo mennessään nukkumaan, hän kuulee koputusta ovelta. Avatessaan oven, ei ulkona olekkaan muuta kuin muutamat sorkan jäljet, ja kirje. Luettuaan kirjeen, mies lähtee ajamaan kovaa vauhtia autollaan pois kaupungista, ajaa kolarin ja kuolee heti.

Tutkinnassa, poliisit löytävät miehen kädestä kirjeen jossa luki :kiitos kyydistä, ehkä jo tänään vien sinut mukanani tuonpuoleiseen. Terveisin Melanie.: