Eräänä pimeänä iltana muuan maan kiertäjä etsii paikka jonne jäädä yöksi, sää kun näytti huononemaan päin. Ikävä kyllä kukaan ei tahtonut ottaa "ryysyläistä" tahrimaan vuoteitaan ja sanoivat ettei ole tilaa. Lopulta kulkuri löysi erään maatalon jolla oli hyvä maine, ja hänet otettiinkin sisälle.

Talon isäntä kertoi että ainoa vapaana oleva huone on saunan pikku vierasvara, mutta siellä kummittelisi. Kummituksiin kun mies ei uskonut, hän naurahti ja sanoi sen kelpaavan paremmin kuin hyvin. Emäntä petasi miehelle vuoteen ja pian kaikki menivätkin maate.

Nukuttuaan jo jonkin aikaa, kulkuri kuulee kovan äänen. Puoli unessa hän ei ymmärrä kuka puhuu ja pyytää toistamaan, silloin hän näkee suuren hehkuvan pään suoraan yläpuolellaan. "Kysyin, kuka on tämän talon isäntä!" pää huutaa. Kulkuri vielä puoli unisena vastaa kovalla äänellä "olkoon kuka hyvänsä isäntä, mutta minä täällä nyt nukun!"

Pää katselee hetken kulkuria vihaisena ja toteaa "no ole sinä sitten isäntä minä lähden, ei täällä kahta isäntää tarvita!" ja lähtee katon läpi sellaisella voimalla että vie puolet mukanaan.

Aamulla isäntä palaa katsomaan kulkuria ja huomaa katon "mitä täällä on tapahtunut?" isäntä kysyy hämmillään. "Ai, se teidän kummituksenne ei tainnut pitää vieraista" kulkuri toteaa ja lähtee jatkamaan matkaansa eikä hänestä tai "saunan isännstä" enää sen koommin kuultu.